Kaukolämpö
Miksi valita kaukolämpö?
Kaukolämpö on asiakkaalle huolettomin lämmitysvaihtoehto, sillä kaukolämpöyhtiö vastaa lämmön toimittamisesta asiakkaan lämmönjakohuoneelle saakka. Kaukolämpöasiakas ei tarvitse kattiloita, varaajia, lämpöpumppuja tai polttoainesäiliöitä, joten kaukolämpölaitteiden tilantarve on pieni.
Kaukolämpö on yleisin lämmitysmuoto Suomessa. Kaukolämmön osuus vuonna 2021 asuin- ja palvelurakennusten lämmityksestä on noin 46 prosenttia ja Suomessa asuukin jo lähes kolme miljoonaa asukasta kaukolämmitteisessä asunnossa. Suomen kerrostaloista kaukolämmön parissa on peräti noin 90 %. Tampereella ja lähikunnissa jopa 250 000 ihmisen kodit lämpenevät tamperelaisella kaukolämmöllä.
Kaukolämpöä tuotetaan lämpökeskuksissa ja voimalaitoksissa, joista se siirretään maanalaisia kaukolämpöputkia pitkin kaukolämpöasiakkaille. Kaukolämpöveteen sitoutunut energia siirtyy kaukolämpöasiakkaan lämmitysveteen lämmönvaihtimissa, jolloin kaukolämpövesi jäähtyy. Tämän jälkeen jäähtynyt vesi palaa kaukolämpöveden tuotantolaitokseen lämmitäkseen uudelleen.
Kaukolämpöasiakkuus
Kaukolämpöverkkoon voidaan liittyä alueilla, joissa on kaukolämpöverkko. Usein kaukolämpöverkot sijaitsevat tiheään rakennetussa ympäristössä, jossa verkoston rakentaminen ja lämmön siirtäminen on kannattavaa. Kaukolämpöön liittyessä maksetaan liittymismaksu, johon vaikuttaa usein kiinteistön koko ja etäisyys kaukolämpöverkosta.
Kaukolämpöasiakkaan lämmityslasku koostuu kolmesta osasta:
- Kulutetusta lämmitysenergiasta eli energiamaksusta
- Kuukausittaisesta kiinteästä perusmaksusta, josta toisinaan käytetään myös termejä tehomaksu tai vesivirtamaksu
- Veroista
Energiamaksu tarkoittaa lämmitysenergiaa, joka kaukolämpövedestä siirtyy asiakkaan lämpöverkkoon. Energiamaksun hinnoittelu on usein kausiluonteista, eli keskitalvella kaukolämmön hinta on hieman korkeampi ja kesällä lämmityskauden ulkopuolella edullisempi.
Perusmaksu muodostuu kaukolämpöliittymän koosta, eli kuinka paljon kaukolämpöyhtiö varautuu lämpötehoa toimittamaan asiakkaalle. Perusmaksua voidaan alentaa älykkäällä lämmityksen ohjauksella, joka rajoittaa lämmitystä hetkellisesti niin, ettei asukas sisätiloissa edes huomaa lämmityksen rajoitusta. Tampereen Energia tarjoaa älykkään lämmityksen ohjaukseen Älykäs kaukolämpö -palvelua, joka alentaa myös energiamaksun määrää. Perusmaksu on yleensä 20–40 prosenttia kaukolämpölaskusta
Kaukolämmöllä lämmitetään myös asiakkaiden lämmin käyttövesi, jonka osuus on taloyhtiöissä kaukolämmön vuosittaisesta kulutuksesta noin kolmannes. Jos taloyhtiössä on asennettu huoneistokohtaiset vesimittarit, niin silloin on siirrytty asuntokohtaiseen laskutukseen, jolloin jokainen huoneisto maksaa veden käytöstä kulutuksensa mukaan. Tämä kannustaa asukkaita myös seuraamaan ja vähentämään vedenkulutusta verrattuna kiinteään kuukausimaksuun.
Kaukolämmön lämmönvaihdin vaatii uusimista noin 15-20 vuoden välein, mutta laitteiden kunto kannattaa tarkistaa säännöllisesti. Kun lämmönvaihdin vaatii uusimista, Tampereen Energia tarjoaa Lokoisa-palvelua, jolla vanha vaihdin uusitaan älykkääseen lämmönvaihtimeen avaimet käteen -palveluna pelkällä kuukausimaksulla.
Kaukolämmön ekologisuus
Kaukolämmön ominaispäästöt vaihtelevat paikallisesti. Kun verrataan eri lämmitysmuotojen kasvihuonepäästöjä toisiinsa, tulee käyttää energiantoimittajilta saatavia päästökertoimia. Mikäli päästökertoimia ei ole saatavilla, niin tilastokeskus julkaisee vuosittain keskimääräiset päästökertoimet sähkölle ja kaukolämmölle.
Jos kaukolämpö on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä, niin tätä kutsutaan uusiutuvaksi kaukolämmöksi, jolloin sen hiilidioksidin ominaispäästöt ovat 0 g/kWh. Tampereen Energian uusiutuvilla energialähteillä tuotettua kaukolämpöä tarjotaan nimellä Lähilämpö puu. Tampereen Energialla on tavoite tuottaa vuonna 2030 lähes kaikki kaukolämpö uusiutuvilla energianlähteillä. Lue lisää asiasta Tampereen Energian internet-sivuilta.
Kattavamman kuvauksen kaukolämmöstä voi lukea Motivan tekemästä esitteestä Kaukolämpö.pdf .
Helsingin seudun ympäristöpalvelujen toteuttama video kertoo hyvin, kuinka kaukolämmöllä lämpiävän kohteen lämmönjakolaitteisto toimii. Lämmönjakohuone – kuinka kaukolämpö tulee kerrostaloon – YouTube.
Kaukojäähdytys
Kaukojäähdytyksen kysyntä kasvaa jatkuvasti ja vuonna 2020 sitä tarjosi Suomessa 11 eri energiayhtiötä. Kaukojäähdytysverkosto toimii hyvin samalla periaatteella, kuin kaukolämmitysverkosto. Kylmä jäähdytysvesi tuotetaan usein keskitetysti, josta kylmä vesi virtaa tuloputkea pitkin asiakkaan lämmönvaihtimeen, jossa vesi lämpiää. Tämän jälkeen lämmennyt vesi palaa paluuputkea pitkin uudelleen jäähdytettäväksi.
Kaukojäähdytys, josta toisinaan käytetään myös termiä kaukokylmä, on edullinen ja hyvin ekologinen tapa hallita kesäajan auringosta aiheutuvaa sisätilojen liikaa lämpenemistä. Tyypillinen ratkaisu on käyttää rakennuksessa erillisiä puhallinkonvektoreita, jotka kierrättävät ilmaa. Puhallinkonvektorin lämmönvaihtimen läpi mennessään sisäilma jäähtyy. Kerätty ylilämpö siirretään putkiston kautta kaukokylmän lämmönsiirtimelle, josta lämpö siirtyy kaukojäähdytyksen paluuputkeen.
Tampereella kaukojäähdytys toteutetaan jäähdyttämällä kaukojäähdytysvesi ympäristöystävällisesti Näsijärven syvänteistä pumpatulla vedellä. Tampereen Energia on Suomen ja Euroopan suurin järvivedellä tuotetun jäähdytyksen toimittaja.
Muualla Suomessa kaukojäähdytys tuotetaan yleensä lämpöpumpuilla, jolloin kaukolämpöverkon vettä lämmitettäessä lämpö otetaan kaukojäähdytyksen paluuputkesta, jonka seurauksena jäähdytysvesi kylmenee. Jäähdytyksestä syntynyttä lämpöä hyödynnetään tällöin kaukolämmityksessä ja kaukojäähdytys on ikään kuin sivutuote eli luokitellaan hukkaenergiaksi. Vuonna 2020 Suomessa toteutetusta kaukojäähdytyksestä katsottiinkin tuotetun lähes 90 prosenttisesti hukkaenergialla. Kaukojäähdytyksen käyttö on siis erittäin kestävä ratkaisu ilmastoa ajatellen!
Lisätietoja, kuten missä Tampereella kaukojäähdytystä on tarjolla, voi lukea Tampereen Energian jäähdytysratkaisut -sivulta.